Peliriippuvuus on ilmiö, joka voi koskettaa kaikenikäisiä. Se ei rajoitu vain rahapeleihin, vaan kattaa myös digitaaliset pelit ja mobiilisovellukset. Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä keinoja ehkäistä haittojen kasaantumista ja tukea hyvinvointia.

Mitä peliriippuvuus tarkoittaa?

Peliriippuvuus on käyttäytymiseen liittyvä riippuvuus, jossa pelaaminen alkaa hallita arkea. Pelaaminen jatkuu usein haitallisista seurauksista huolimatta, kuten taloudellisista vaikeuksista, ihmissuhdeongelmista tai opiskelun ja työn laiminlyönnistä.

Keskeistä on hallinnan menettäminen: pelaaja ei pysty lopettamaan tai vähentämään pelaamista, vaikka haluaisi.

Peliriippuvuuden yleisimmät merkit

Peliriippuvuus kehittyy usein vähitellen. Seuraavat merkit voivat viitata ongelmaan:

• Pelaamiseen kuluu yhä enemmän aikaa ja rahaa
• Pelaaminen aiheuttaa syyllisyyttä, ahdistusta tai ärtymystä
• Yritykset vähentää pelaamista epäonnistuvat toistuvasti
• Pelaaminen syrjäyttää harrastukset, ihmissuhteet tai levon
• Taloudelliset ongelmat, velkaantuminen tai lainaaminen
• Valehtelu pelaamisen määrästä läheisille

Mitä useampi merkki täyttyy, sitä suurempi riski riippuvuudelle on.

Ketkä ovat erityisessä riskissä?

Peliriippuvuus voi koskea ketä tahansa, mutta riski kasvaa, jos mukana on:

• Nuori ikä ja runsas digitaalinen pelaaminen
• Stressi, yksinäisyys tai mielialaoireet
• Impulsiivinen luonne
• Helppo pääsy rahapeleihin tai jatkuvasti palkitseviin peleihin
• Puutteelliset rajat pelaamisen suhteen lapsuudessa

Peliriippuvuuden ennaltaehkäisy arjessa

Ennaltaehkäisy perustuu tietoisuuteen, rajoihin ja avoimeen vuorovaikutukseen.

Käytännöllisiä keinoja ehkäisyyn

• Aseta selkeät aikarajat pelaamiselle
• Seuraa omaa pelaamista ja siihen käytettyä rahaa
• Pidä säännöllisiä pelittömiä päiviä
• Monipuolista arkea liikunnalla ja sosiaalisilla suhteilla
• Keskustele pelaamisesta avoimesti perheessä
• Vanhemmille: ole kiinnostunut lapsen pelaamisesta ja sisällöistä

Mitä tehdä, jos epäilet peliriippuvuutta?

Ensimmäinen askel on myöntää huoli. Avun hakeminen ajoissa voi estää ongelman pahenemisen.

Hyödyllisiä askelia ovat:

• Pelaamisen kirjaaminen ylös
• Keskustelu luotettavan henkilön kanssa
• Ammattilaisen puoleen kääntyminen
• Tukiryhmiin osallistuminen
• Talousneuvonnan hyödyntäminen tarvittaessa

Peliriippuvuus on hoidettavissa, ja toipuminen on mahdollista.

Läheisten rooli tunnistamisessa ja tuessa

Läheiset ovat usein ensimmäisiä, jotka huomaavat muutoksen käytöksessä. Tuki ei tarkoita syyllistämistä, vaan:

• Kuuntelemista ilman tuomitsemista
• Huolen ilmaisemista rauhallisesti
• Rajaamisen ja avun hakemisen tukemista
• Omasta jaksamisesta huolehtimista

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

1. Onko peliriippuvuus virallinen sairaus?
Peliriippuvuus tunnistetaan käyttäytymiseen liittyvänä riippuvuutena ja sillä on omat diagnostiset kriteerinsä terveydenhuollossa.

2. Voiko peliriippuvuus koskea myös lapsia?
Kyllä. Lapset ja nuoret voivat kehittää ongelmallisen suhteen pelaamiseen, erityisesti digipeleihin.

3. Miten erotan harrastuksen ja riippuvuuden?
Harrastus tuo iloa eikä aiheuta merkittäviä haittoja. Riippuvuudessa pelaaminen hallitsee arkea ja aiheuttaa ongelmia.

4. Voiko peliriippuvuudesta toipua ilman ammattiapua?
Joillekin se on mahdollista, mutta ammattilaisen tuki lisää onnistumisen todennäköisyyttä.

5. Auttaako pelaamisen täydellinen lopettaminen?
Joissain tapauksissa kyllä, erityisesti rahapelaamisessa. Digipelaamisessa myös hallittu pelaaminen voi olla tavoitteena.

6. Miten voin auttaa läheistä, joka ei myönnä ongelmaa?
Ole kärsivällinen, tuo huolesi esiin konkreettisten esimerkkien kautta ja rohkaise avun hakemiseen.

7. Onko ennaltaehkäisy mahdollista aikuisilla?
Ehdottomasti. Tietoisuus, rajat ja oman käyttäytymisen seuranta ovat tehokkaita keinoja missä iässä tahansa.